perjantai 22. helmikuuta 2013

Tiimitreenit



On ollut niin tapahtumarikkaat kaksi viikkoa, ettei oikein tiedä mistä aloittaisi kertomisen :)


Tällä viikolla olen ollut useamman päivän Turussa töissä, valmentamassa sekä treenaamassa. On ollut ihanaa treenata M&M Kuntotalolla, joka on kuin toinen koti. Siellä on loistava tunnelma, ja ihana porukka kannustamassa. Treenaamme samojen ihmisten kanssa aina illan viimeisinä tunteina, ja on hauskaa tsempata toinen toisiamme. En ikinä uskonut löytäväni/haluavani salilta kavereita..mutta niin vain kävi, eikä se haittaa treeniä ollenkaan. Kaikki tekevät omaa treeniään intensiivisesti ja tuloshakuisesti, mutta silti hymy siellä täällä, huumorin viljelemät minijuttutuokiot ja uusien liikkeiden kokeilut yhdessä tuovat aivan eri fiiliksen treenaamiseen. Tunnit kuluvat, eikä kotiin ole kiirettä :)

Ystävyys salilla alkoi niinkin perinteisesti, kuin "oletko suomalainen?" kysymyksellä :) On ihanaa, kun aina luullaan venäläiseksi, sillä ainakin kaikki venäläiset naisystäväni ovat arvokkaita, itsestään huolehtivia ja kehoansa oikean kantavia voimanaisia!

On aina hienoa näin ennen kisaa nähdä miten oma kunto muuttuu päivä päivältä paremmaksi ja kireämmäksi, mutta tuntuu niin hyvältä nähdä myös muiden onnistumisia ja tuloksia treenien myötä. Puhuimme tänään juuri siitä, ettei salitreenissä ole koskaan valmis. Joka kerta opit jotain uutta, huomaat uusia tekniikoita ja vahvistut vanhoissa. On ihanaa, kun salilla voi olla täysin oma itsensä. Koen hengitystekniikalla olevan suurta merkitystä treenitehossani. Siitä saankin, sitten kyllä aika usein kuulla ;) ..tietää kuulemma heti, että olen salilla, kun ovesta astuu sisään, koska syvähengitän niin kovaäänisesti. Jossain kirjoituksessa, joku oli saanut huomautuksen liiasta metelistä treenatessaan..mun meteli on jo varmaan porttikiellon arvoista, mutta onneksi M&M:llä muutkin treenaavat kovaa ja tosissaan, eikä "pieni" karjahtelu välillä haittaa, kun tuntuu että harjoitettavat lihakset "lähtevät irti" :D



















Kai sitä täytyy olla pikkuisen "hullu", kun on rakastunut treenaamiseen ja rautaan näin kovin :) Renkaantyöntö on yksi uusista lemppareistani tällä hetkellä ja voih kyllä on seuraavana päivänä jok' ikinen lihas tietoinen, että sitä on työnnetty :)



Keskiviikkona pidimme tämän kuun tiimitreenimme.

Aiheenamme oli ylikunto. Ylikunto on salakavala tila, se on lähes sama asia kuin kilpailukunto ja raja niiden välillä on häilyvä. Ylikuntoa on vaikea huomata ajoissa, mutta sen ennalta ehkäiseminen on tärkeää työtä. Suunnitellussa ruokavaliossa kannattaa pysyä tarkasti, koska emäksisöivät tuotteet kuten spirulina tai chlorella- levä ovat kehon immuunitason tehobuustereita taistelussa kehon happo-emästasapainon horjuessa.

Ylikunnon oireita:

*voimakas väsymys, voimattomuus, unihäiriöt

*ruokahalumuutokset

*päänsärky

*lihaskipu jo heti treenin alussa/jatkuvasti

*jatkuva sairastelu, flunssat, kuumeet jne..

*mielialanvaihtelut

*korkea leposyke jne..

Oireet johtuvat heikosta lisämunuaistoiminnasta, stressihormonien tuotanto on romahtanut.

Ylikunnon hoidossa ensisijaisen tärkeää on lepo, oikeat ruokailutavat(säännöllisyys, luomuruoka, lisäravinteet, vitamiinit..), uusi positiivinen asenne, ihmissuhteiden tasapainoisuus, nauru, ilo ja rentoutuminen.

Erittäin tärkeää on opetella kuuntelemaan omaa kehoa. Jos on ollut huono päivä, väsyttää ja miljoona tekemätöntä työtä takoo tajunnassa, on parempi jäädä kotiin lepäämään, vaikka treeniohjelmassa lukisi jalkatreeni torstaina. Ylisuorittaminen väsyneenä ei tuota toivottuja tuloksia, eikä kroppa kehity niinkuin toivotaan. Treenaaminen ja salille meno eivät saa olla suorittamista, vaan hauskaa, harrastus tosimielessä, joka rikkoo muuten tasaisen arjen. Itse olen treenannut jo niin kauan, että huomaan nopeasti jos "tämä ei ole se viikko tai päivä kun tahkotaan ennätyksiä paino-, tai toistomäärillä ja uskallan ottaa kevyemmin.

Treeniviikkojen ohjelmaa on myös hyvä vaihdella välillä tiheästikin ja pitää tarvittaessa ns. lepoviikkoja, jolloin keskitytään enemmän kehonhuoltoon, mielenhuoltoon ja itse käyn lepoviikolla salsatunneilla.

Jutustelumme jälkeen teimme rasvanpolttotreenin ja harjoittelimme uusia vatsalihastekniikoita. Treenien jälkeen nopealla vaatteiden vaihdolla siirryimme poseeraamaan aerobicsalin puolelle. Illan ehkä odotetuin hetki oli ehkä kuitenkin se viimeinen osio, Tiibetiläinen äänimaljarentoutus. Olen valmistunut Äänimaljahoitajaksi v.2011 Medisound-koulutuksessa. Yksi hoito (45min) vastaa 3h yöunta ja on erittäin rentouttava kenelle tahansa.






Tiibetiläinen äänimaljahoito kuvaus:

Kuvittele, miltä lammen pinta näyttää, kun heität veteen kiven. Kehosi reaktio on sama äänimaljahieronnassa. Kun hoitaja asettaa maljan vatsasi päälle ja napauttaa sitä hellästi iskimellä, ääni resonoi kaikkialla kehossasi. Se saa kehossasi olevan veden värähtelemään. Samalla ääni hieroo kehon yli 100 triljoonaa solua.

Hoidossa käytetään kolmea metallista maljaa. Niiden lähettämällä värinällä hoidetaan mm. stressiä, unettomuutta, ahdistusta ja kehon jännitystiloja. Koska ääni ei mene jännittyneestä lihaksesta heti läpi, se resonoi kipukohdan ympärillä hellästi ja rentouttaa lihasta. Värähtely jatkuu noin viikon ajan. Soivat maljat häivyttävät tehokkaasti myös ahdistavat ajatukset. Tutkimuksissa on huomattu, että äänimaljahoidon aikana hoidettavan aivosähkökäyrä näyttää siltä kuin hän olisi unen ja valveen rajamailla. Noin 45 minuutin hoito vastaa kolmea tuntia syvää unta.

Kun kehon jännitystilat poistuvat ja mieli rentoutuu, ihminen voi tarkkailla mitä itsessä tapahtuu. Värähtely saa aikaan sen, että pään sisäiset apinalaumat ovat hetken hiljaa. Äänimaljat hoitavat paitsi kehoa ja mieltä, myös sielua.

Äänihieronta on yli 5 000 vuotta vanha intialainen hoitomuoto. Nepalissa uskotaan, että harmoniset äänet parantavat. Onhan kehosta yli 70 prosenttia vettä, jota pitkin ääni voi kulkea.

Lisää infoa www.medi-sound.fi



..näihin mietteisiin, on hyvä alkaa uusi päivä ja olkapää/ojentaja treeni :)

-Titi


maanantai 11. helmikuuta 2013

Uusi hoitolani aukeaa 1.3.2013 Tampereelle



http://www.poltesali.fi/news/uusia-hyvinvointihoitoja-poltteella

Uuden hoitolan avajaistarjous Tampereella 1.3-31.3.2013 Kaikki hoidot 50€+kulmien kestovärjäys ja siistiminen lahjaksi kaikille asiakkaille!

UUSIA HYVINVOINTIHOITOJA POLTTEELLA!
09.02.2013 12:14

http://www.poltesali.fi/news/uusia-hyvinvointihoitoja-poltteella

Maaliskuun alussa Titi Rantanen avaa Poltteen tiloissa toimipisteen, josta asiakkaillamme on mahdollisuus ostaa itselleen erilaisia hyvinvointia edistäviä hoitoja.

Uuden Ayurvedisen hoitolani avajaislahjana kaikki kasvo-, käsi-, jalka-, ja vartalohoidot sekä ripsienpidennys/tuuhennus 1.3-31.3.2013 vain 50€/kpl. Hoidon yhteydessä jokaiselle asiakkaalle lahjaksi kulmien kestovärjäys ja siistiminen ilmaiseksi.

Hyvin rentouttavia hoitoja, jotka hoitavat sekä kehoa että mieltä!

Tervetuloa!

10 vuoden kokemuksella, Sky-Erikoiskosmetologi/Luontaishoitaja/Vyöhyketerapeutti

Titi Rantanen

lauantai 9. helmikuuta 2013

"Lajitoverit"




...oon nyt niin innoissani tästä blogista, että heti tänään piti taas kirjoittaa :) Liian vaativaa tämä tietysti on, ensin en saanut kuvia tänne ollenkaan..ja nyt kun sain se jumittui tuohon ylälaitaan eikä suostu siirtymään, joten olkoon se siinä :) Kuva M&M Kuntotalolta selkätreenistä!


...tämä päivä oli siitä erikoinen, että olin jo kl.06.45 hereillä. Illanvirkku- ja toivoton aamuntorkku. Syy tähän oli tietysti treenit, eivätkä ihan mitkä tahansa treenit vaan Tampereella Wolf:lla Risto Santalan vetämät intervallitreenit ja sinnehän oli päästävä. Kaikesta aamun aikaisesta heräämisestä huolimatta, myöhästyin tapani mukaan sen 5min. Sen on pakko olla jokin sisäänrakennettu kello, etten koskaan onnistu olemaan ajoissa :D


Olen jo vuosia treenannu Turussa M&M Kuntotalolla, enkä minnekään sitä rakasta kotisalia vaihtaisi <3 Siellä on mielettömät tilat ja mahdollisuudet, varsinkin nyt kun saimme vielä Action -"osaston" erikseen. Auki se on juuri sopivasti 05.00-00.00..kuinka ollakaan olen yleensä viimeinen joka sieltä lähtee :D



Nyt kun toinen jalka on jo asettunut Pirkkalaan ja Tampereelle piti löytää täältäkin se kotisali...pitkään tuskailin ja kokeilin, mutta Bullfarm se on. Siellä tällainen rämäpääkin pääsee toteuttamaan itseään mitä ihmeellisemmin variaatioin ja mikä parasta, koska Tomin kanssa treenataan molemmat suurin osa vapaa-ajasta, voidaan olla edes
samassa paikassa vaikkakin keskittyneinä omiin juttuihin :)

Ja Tyson- poika hengailee salilla päivät pitkät mukana.










Mutta palatakseni Wolf:n ja Ristoon...treenivuosia on tosiaan jo se 17 vuotta. Koskaan en ole kyllästynyt ja jokaisessa treenissäkin tunnen oppivani jotain uutta. Rakastan uusia tekniikoita, voimien kasvua ja rajojen ylittämistä. Käyn huvikseni eri saleilla, jottei kroppa totu liikaa samoihin juttuihin..ja jokainen valmentajakin tarvitsee valmentajan ja isoveli silmän joka tarkkailee ja tänään se oli Risto. Taas tuli uutta treenimotivaatiota, liikkeitä ja näin muita jotka treenaavat ja elävät tätä "meidän elämää". Yhteishenki oli mielestäni niin hyvä ja tuntui että kaikki muutkin oikein imivät uutta tietoa.



Hyvän treenin lisäksi oli virkistävää vaihtaa kuulumisia muiden "lajitovereiden" kanssa. Treenaan mieluiten yksin ja musiikit kaakossa, omassa pienessä tuittu maailmassani. Mutta on hyvä jutella muidenkin kanssa, jotka valmistautuvat kisoihin ja pitää yhteyttä. Kaikki teemme parhaamme ja jokainen on tehnyt ja tulee tekemään niin kovan työn, että toivon kaikilla olevan loistava fiilis matkalla kisoihin, lavalla ja sen takana. On ihanaa, kun ei tarvitse selittää mitä syö/miksi syö/kysyviä katseita kylmälaukusta..kaikki ymmärtävät sanomattakin mistä on kysymys ja pitävät sitä luonnollisena. Ja sitä se minulle onkin, luonnollinen tapa elää :)

-Titi

..niinkuin kävi vissiin selväksi nää tietokoneet ei oo mun juttu..nyt tekstit on kaikki yhdes pötkös vaikka esikatselu näyttää muuta..anteeksi raskas luettavuus!!

perjantai 8. helmikuuta 2013

Fitness Tuittu

Meissä jokaisessa on ayurvedan oppien mukaan tulta, ilmaa ja maata. Joku näistä elementeistä on yleensä hallitsevin ja sen tulisi pysyä tasapainossa. Mulla sattuu olemaan tulta melkein 99% ja niin se tuli leiskuu taas, että uusi lempinimi Tuittu on ansaittu :D

Mitä tuli kuvaa, se on energiaa, paloa, tahdonvoimaa, kestävyyttä, jääräpäisyyttä, asioiden loppuun viemistä, selkeyttä, vakautta. Mutta tulen viedessä liikaa tilaa elementeistä tulee räjähdyksiä, uppiniskaisuutta, tylyä järkähtämättömyyttä ja pään seinään lyömistä. Mun tuleni liikkuu nopeasti, voin olla asiakkaan kanssa itse rauhallisuus, täydellisyyden tavoitteluni näkyy hoitoja tehdessäni ja olen hetkessä täysillä mukana..mutta jos en saa ruokaani juuri silloin kun on nälkä voi olla ettei mulle kannattais edes kissaa sanoa...ja taas syötyäni ja ruoansulatuksen tuleni rauhoituttua olen oma itseni ja meno jatkuu..salilla räjähdän taas itsekseni ja eri tavoin, silloin vaadin, piiskaan, kidutan, koitan murtaa itse itseäni mitä rankemmilla ohjelmilla ja vasta kun treeni on ohi olen taas tasaantunut ja tyyni matka kotiin voi alkaa..tuli leiskuu kuitenkin vielä treenien jälkeen jonkin aikaa ja usein ajelenkin itsekseni 15-30min ennen kuin menen kotiin.

Viime päivinä oli kirjoituksia, siitä kuinka fitness vie paljon. Voin täysin vakavasti sanoa, ettei mieleeni tule mitään asiaa mitä fitness tai mikään siihen kuuluva olisi minulta vienyt. Päinvastoin se on tuonut.

Tämä aika on niin kiireinen, asiat kasaantuvat, aina on joku juttu kesken, puhelimet soivat, sähköposti paukkuu...mutta salilla..siellä on rauha ja tyyneys siellä olen tässä ja nyt. Sali oli mulle jo nuorena se "pakopaikka", kun kotona ei ollut kaikki hyvin. Aloitin treenaamisen jo 15-vuotiaana enkä kertaakaan ole näiden 17 vuoden aikana kyllästynyt tai lopettanut. Salille meno ei ole pakkomielle, voin kivutta pitää lepopäiviä ja tehdä aivan muita juttuja. Koen normaalisti välillä väsymystä lähteä salille, mutta se ei koskaan johdu siitä etten haluaisi sinne mennä tai että siitä olisi tullut pakkopullaa..ehei muut asiat, työt ja menot ovat vieneet voimia ja sotkeneet mun rakkaan päivärytmin ;)

5 vuotta sitten menettettyäni liikuntakyvyn nivelreuman takia, aloin noudattaa tarkkoja ruokaohjeita ja tehdä kaikki ruoat itse. Parannuin 3kk:ssa. Sen jälkeen en ole syönyt mitään lääkkeitä, en edes Buranaa. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni. Kuuntelemaan tultani ja ymmärtämään sen liikettä ja viilentämään sitä ennen kuin räjähtää ja tulehdukset valtaisivat taas kehoni. Halusin näyttää niille lääkäreille, jotka sanoivat etten muutaman kuukauden päästä enää edes kävele, että minähän kävelen ja vielä kisalavalla. Ja niin kisaaminen alkoi. Ei ollut vaikeaa tästä muuttaa kilpailukaudella vain se että punnitsee sen minkä syö, kylmälaukkuhan mulla oli jo aina mukana. Syömishäiriötä en ole itsessäni tunnistanut koskaan, jos on kiire voin olla syömättä liian pitkiä aikoja ja taas jos herkkuja on tarjolla kaikki käy, hyvällä omalla tunnolla. Koen dietit ja koko fitness elämäntavan vain tukevan muuta elämääni ja rytmi pysyy sopivana.

Viime vuonna lähdimme siskoni kanssa Kreikkaan 2kk ennen kisoja, treenasimme joka päivä sekä salilla että rannalla + pyöräilimme n.30km joka päivä. Kuulin usein:" voi kun et voinut lomallakaan nauttia:" Mitä?Miten niin en nauttinut :)? sehän oli juuri niinkuin halusin, urheilu on mun juttu, se oli parasta lomaa minulle! En myöskään jätä ystävien leffa/illanistujais/yökerhokutsuja väliin, en juo muutenkaan, ja osaan pitää hauskaa selvinkinpäin. Eväät kulkee hyvin, jopa pikkulaukussa yökerhoon mukaan :) Kerran on portsari vienyt multa protskushakerin, kun luuli mun juovan omia juomia :D En tosin käy edes kerran kahdessa kuussa yöelämässä, mutta tämä vain esimerkkinä etten itse ainakaan koe mistään luopuvani. Tämä on minun elämääni, jota haluankin elää juuri näin. Kisatavoite on vain piste i:n päälle.

..olen niin uusi tässä blogi-maailmassa, mutta yritän kovasti tätäkin :D

Tulista loppuviikkoa kaikille, -TuittuTiti